Piirroskuva Validian taloista

Arvokkaan elämän rakentaja

Validia Asumisen toiminta perustuu lähes 50 vuoden kokemukseen. Käytännön työssä ei kuitenkaan vilkuilla historiaan vaan katsotaan eteenpäin. Tämän päivän keskeistä työsarkaa on vammaisten asumisen monimuotoistaminen.

Jos Validia Asuminen olisi puu, se olisi mänty, jonka väkevät juuret pureutuvat syvälle haastavaankin maaperään. Validian kasvualustana toimii sen omistaja Invalidiliitto. Eettinen omistajuus näkyy ystävällisenä ja asiakaskeskeisenä kulttuurina.

Asiakaslähtöisyys onkin tämän männyn pääjuuri.

”Toimintamme on lähtenyt vaikeasti vammaisten omista aloitteista. Asiakkaat ovat aina olleet työmme keskiössä. Vaikka maailma muuttuu vinhaa vauhtia, olemme onnistuneet pitämään tästä kiinni”, kertoo Validia Asumisen toimitusjohtaja Päivi Harmaakorpi.

Pitkä historia on kasvattanut vankan juuriston muutosten myllerryksessä. Kun töitä vammaisten parissa on tehty jo vuosikymmeniä, on matkan varrella ehditty harjoitella muutoksiin sopeutumista. Matkalla on kertynyt myös ainutlaatuista osaamista.

”Meillä Validiassa on melkein 50 vuoden kokemus palvelujen tuottamisesta ja asuntojen rakennuttamisesta vaikeavammaisille. Meidän vastuullamme on nyt pitää huolta siitä, että tämä arvokas työ jatkuu, uudistuu ja säilyy elinvoimaisena”, Harmaakorpi sanoo.

Pitkä historia velvoittaa

Validian historia alkaa jo 1940-luvulta, jolloin Invalidiliitossa ryhdyttiin ensi kertaa pohtimaan vammaisten asumista. Asuntopula riivasi sotienjälkeistä Suomea. Erityisen tukalassa asemassa olivat varattomat invalidit, jotka tulivat kaupunkeihin töihin tai opiskelemaan.

Invalidiliiton omien ammattikoulujen asuntolat eivät ratkaisseet koko ongelmaa. Tämän vuoksi myös paikallisyhdistykset ryhtyivät rakennuttamaan vuokra- ja omistusasuntoja jäsenilleen.

1960-luvun lopulla Invalidiliitto päätti keskittää voimavaransa siihen, että vaikeavammaisille olisi tarjolla muitakin asuntoja kuin vanhainkotien ja sairaaloiden tapaiset laitokset. Vaurastuneessa Suomessa lievävammaisten oli entistä helpompi löytää koti itselleen yleisiltä markkinoilta.

Invalidiliitto alkoi rakennuttaa uudenlaisia palvelutaloja, joiden myötä valettiin perusta myös Invalidiliiton Asumispalveluille, joka tunnetaan nykyisin myös nimellä Validia Asuminen.

”Olemme Invalidiliiton omistama yritys. Liitto on syntynyt vaikeavammaisten perustamien jäsenyhdistysten pohjalle”, Harmaakorpi toteaa.

”Omistajapohja ohjaa toimintaamme vahvasti. Koko olemassaolomme tarkoitus on rakentaa yhdenvertaista yhteiskuntaa.”

Asuminen monimuotoistuu

Tiiviistä yhteydestä muistuttavat myös Validian ja Invalidiliiton yhteiset arvot: luotettavuus, avoimuus, rohkeus, uudistaminen ja ihmisarvo.

”Arvot ovat tärkeä ohjenuora kaikessa käytännön työssämme. Olemme miettineet paljon sitä, mitä ne missäkin yksikössämme merkitsevät”, Harmaakorpi kertoo.

Yksi keskeinen arvo muuttuvassa maailmassa on uudistaminen. Validiassa tämä on merkinnyt halua kehittää sekä osaamista että toimintatapoja.

Nykyisin Validiassa pohditaan esimerkiksi sitä, kuinka uusinta teknologiaa voidaan hyödyntää vammaispalvelujen kehittämisessä.

”Kaikkea teknologia ei kuitenkaan pysty hoitamaan, vaan Validialla ihmiset ovat tekemisen keskiössä.”

Tärkeä teema Validian työssä tänä päivänä on asumisen monimuotoistaminen. Tämä tarkoittaa sitä, että vammaisille ja toimintaesteisille ihmisille pyritään järjestämään palvelutalojen rinnalle muunkinlaisia asumisen palveluita.

”Nykyisin vahva suuntaus on, että vammaiset asuvat siellä missä muutkin ihmiset, eikä vammaisten asumispalveluita haluta erottaa niin sanotusta normaalista yhteiskunnasta”, Harmaakorpi kertoo.

Asennetyötä tarvitaan

Ajatus asumisen monimuotoistamisesta sai alkunsa jo 1980-luvulla. Vuosikymmenen puolivälissä alettiin keskustella siitä, ovatko palvelutalot tarkoituksenmukaisin koti kaikille vaikeavammaisille.

Validian missio on tukea asiakkaidensa arvokasta elämää, joka muodostuu itsenäisyydestä ja turvallisuudesta. Yksi ihminen tarvitsee enemmän itsenäisyyttä, toinen turvaa.

Tämän vuoksi Validia Asumisen palvelut ulottuvat kotiin järjestettävästä henkilökohtaisesta avusta MONA Asumiseen. Viimeksi mainittu on suunnattu erityisen vaativaan asumiseen, jossa asukkaalla on useita itsenäistä elämää tai toimintakykyä rajoittavia vammoja, sairauksia tai muita asumiseen liittyviä haasteita.

”Haluamme tarjota vaihtoehtoja erilaisiin tarpeisiin”, Harmaakorpi sanoo.

Esimerkkejä nykypäivän ja tulevaisuuden monimuotoisesta asumisesta ovat Helsingin Jätkäsaaren Sukupolvien kortteli ja Validia-asunnot Turun Samppalinnassa.

Sukupolvien korttelin kolmessa talossa asuu niin opiskelijoita, ikäihmisiä kuin vammaisiakin. Samppalinnassa Validialla on 15 asuntoa upouudessa kuusikerroksisessa vuokratalossa, jossa vammaiset henkilöt asuvat rinnan muiden asukkaiden kanssa.

Harmaakorpi on huomannut työssään, että uudet asumismuodot saattavat herättää ympäristössä aluksi hämmennystä.

”Asenteissa on vielä työstettävää, ja se on meidän tehtävämme. Olemme merkityksellisellä asialla auttaessamme tukea tarvitsevia toimimaan osana yhteiskuntaa.”

Validia Asumisen toimitusjohtaja Päivi Harmaakorpi

Validia Asumisen toimitusjohtaja Päivi Harmaakorven mukaan asiakkaat ovat Validia Asumisen tekemän työn keskiössä.

 

Teksti: Anu Räsänen

Kuvat: Validia Asuminen

 

Etkö löytänyt etsimääsi?
Ota yhteyttä

020 33 1200

Haluan että minuun otetaan yhteyttä

 

Täytä yhteydenottolomake